Incoterms® toimituslausekkeet määrittelevät kansainvälisessä kaupassa tavaran toimittamiseen liittyviä kauppasopimusten osapuolten välisiä velvollisuuksia. Osana kauppasopimusta toimituslauseke määrittää vastuiden sekä velvollisuuksien jakautumista myyjän ja ostajan välillä.
- Kuka kantaa riskin tavaravahingoista?
- Kuka vastaa tavaran toimittamiseen liittyvistä kustannuksista?
- Kenen velvollisuus on hankkia tavaran toimitukseen liittyvät asiakirjat?
- Kenen velvollisuus on hankkia vakuutus?
Incoterms on kansainvälisen kauppakamarin ylläpitämä, maailmanlaajuisesti tunnettu ja käytetty toimituslausekekokoelma. Viittaamalla toimituslausekkeeseen voivat myyjä ja ostaja määrittää vastuunjaon tavarantoimituksessa.
Ainoastaan toimituslausekkeisiin CIF ja CIP liittyy vakuuttamisvelvoite. Koska tavaran kuljettajan vastuu on rajoitettu, on riski mahdollisesta tavaravahingosta ostajalla tai myyjällä. Kauppasopimuksen osapuolten kannattaa tuntea vastuunsa ja hankkia tarvittavat vakuutukset.
Muutokset toimituslausekkeisiin Incoterms 2010 ja Incoterms 2020 välillä
Toimituslausekkeen DAT (Delivered at Terminal) nimi on vaihdettu DPU:ksi (Delivered at Place Unloaded). Muutoksella ei ole vaikutusta lausekkeen sisältöön. Sen tarkoituksena on korostaa toimituspaikan olevan laajempi käsite kuin pelkkä terminaali.
FCA (Free Carriage) lausekkeen mukaan rahtikirja tai konossementti voidaan laatia lastauksen jälkeen.
Toimituslausekkeeseen CIP sisältyy myyjän velvollisuus vakuuttaa toimitus Institute Cargo Clauses (A) -ehdolla. Aikaisemmassa Incoterms-versiossa 2010 vaatimuksena oli Institute Cargo Clauses (C) -ehtoinen vakuutus.