Taas yksi vuosi takana ja uusi edessä. Viime vuosi oli tuotoiltaan mainio osakemarkkinoilla, jo kolmas vuosi putkeen vahvoja tuottoja. Korkomarkkinoilla oli puolestaan rauhallisempaa hyvin hajautetun korkosalkun tuottojen jäätyä lähelle nollaa. Tästä vuodesta odotetaan tuotoiltaan edelleen hyvää osakevuotta, vaikka riskejä toki on, kuten aina, mittava lista. Kuluneet vuodet tälläkin vuosituhannella ovat osoittaneet, että sijoittajan ja säästäjän paras strategia on pitää hatusta kiinni ja pysyä omassa sijoitussuunnitelmassaan markkinoiden vääjäämättömistä myllerryksistä välittämättä. Suunnitelmallisuus ja säännöllisyys ovat hyviä iskusanoja tässä. Lähihistorian pisimpiä osakemarkkinoiden nousujaksoja koettiin vuosina 1995-1999, jolloin osakkeet nousivat vahvasti peräti 5 vuotena peräkkäin. Harva muistaa, että vuoteen -95 tultaessa Yhdysvaltain 10-vuoden valtionlainan korko oli lähes 8 prosenttia laskeakseen sieltä lähes 4 prosenttiin LTCM-kriisin iskettyä syksyllä -98. Voimakkaasti laskenut korkotaso oli tuolloinkin tuloskasvun ohella vauhdittamassa kurssinousua, kuten myös nykyisenlainen innostus osakesijoittamiseen. Korkotaso nousi vuosituhannen vaihteeseen tultaessa lähes 6.5 prosenttiin, joka riitti IT-kuplan puhkeamisen kera osakemarkkinan alamäkeen. Mielenkiintoisesti vuosi-inflaatio heilui -90-luvun lopussa välillä 1.4% ja 3.3%. Tällä hetkellä inflaatio Yhdysvalloissa on pompannut väliaikaisesti peräti 7%:iin.
Ennusteet maailman suurimman ja tärkeimmän osakemarkkinan eli Yhdysvaltain S&P500 -markkinan tuloskertymäksi ovat tällä hetkellä noin 220 dollarin hujakoilla, josta indeksin nykytasolla seuraisi noin 21.5/22.0 p/e-taso, joka indikoi historiallisesti kalliin puoleista markkinaa. Vastaava kalleus muilla markkinoilla ei ole läheskään samaa luokkaa ja kehittyvien maiden osakkeiden osalta nykytasoa voidaan pitää jopa halpana. Yhdysvaltojen osalta taustalla on luonnollisesti suurien teknologiayhtiöiden korkeat arvostukset, eli lupaukset tulevaisuudesta. Tähän mennessä nämä yhtiöt ovat onnistuneet hienosti lunastamaan nämä lupaukset. Kehittyvien osalta taustalla ovat Kiina hallinnon toimet, jotka ovat alentaneet sikäläisten markkina-arvoltaan suurien yhtiöiden kursseja. Inflaatio on edelleen kovasti otsikoissa, mutta toistaiseksi keskuspankit ovat pitäneet sordiinoa päällä eivätkä ole puheissaan osoittaneet kummempaa huolestumista asiasta. Siten rahapolitiikan kiristäminen näyttää edelleen olevan juoksuhiekassa juoksemista, eli hidasta ja vaivalloista, vaikkakin käänne kiristyksien suuntaan on toki jo nähty. Korkotason äärimmäinen mataluus toimii edelleen osakemarkkinoiden alla tukevana perustuksena. Kuten aiemmin totesin, korkotaso oli aivan toisenlaisilla tasoilla -90-luvun lopun kurssinousun aikoina. Silloinen korkotaso tuntuu tänään melkein fantasialta. Korkotasoon nähden verrattuna osakkeet näyttäytyvätkin hyvin edullisina.
Talouskasvun käänteiden ennakoiminen on tunnetusti vaikeaa, mutta tällä hetkellä globaalissa taloudessa on hyvä vauhti päällä, joka antaa yrityksille mahdollisuuden kasvaa ja siten lisätä voittojaan, joka puolestaan mahdollistaa korkeammat osakekurssit. Valtioiden tukitoimet jatkuvat edelleen ja epäilemättä Yhdysvalloissakin saadaan viivästynyt infrastruktuuriin keskittyvä ohjelma toteutettua. Geopoliittisten riskien realisoituminen tai vaikkapa uuden vakavamman koronaviruksen leviäminen ovat toki esillä, mutta ainakin jälkimmäisen kanssa tunnutaan opitun elämään ja siten talous on pärjännyt ehkä hämmästyttävänkin hyvin. Korkotason ennakoimattoman voimakas nousu lienee riskeistä olennaisin, mutta kuten sanottu tällä hetkellä tahti on rauhallinen kaikkein pisimpien korkojen jopa laskettua syksyn mittaan.
Varainhoidon allokaation eli sijoitusten jakautuminen painottaa edelleen osa-alueita, joiden uskomme menestyvän talouksien avautumisen ja talouskasvun pysyessä edelleen verrattain vahvana. Osakkeiden osalta tämä tarkoittaa mm. normaalia korkeampaa osakepainoa, eli normaalia enemmän osakesijoituksia korkosijoitusten asemesta. Maantieteellisesti painotamme Yhdysvaltain, Japanin ja kehittyvien maiden osakkeita ja alipainotamme eurooppalaisia ja suomalaisia osakkeita. Euroopan sisällä Iso-Britannian ja Pohjois-Amerikan sisällä kanadalaiset osakkeet painottuvat myös. Korkomarkkinoilla teemaan kuuluu normaalia matalampi korkoriski, valtion- ja heikomman luottokelpoisuuden omaavien eli high yield- lainojen pienempi määrä ja vastaavasti paremman luottokelpoisuuden omaavien IG- lainojen suurempi määrä.
Harri Kojonen
salkunhoitaja