Rahaston tuotto kulujen jälkeen oli marraskuussa -6,65%, viiteindeksin tuotto -0,42%. Marraskuu oli osakemarkkinoilla tapahtumarikas. Kurssiheilahtelut johtuivat ennen kaikkea muuttuvista käsityksistä keskuspankkien tulevasta korkolinjasta sekä lisääntyneestä keskustelusta mahdollisesti ylikuumentuneesta tekoälysektorista. Vaikka laajat osakeindeksit päätyivät kuukauden osalta hienoiseen plussaan (S&P 500 +0,2 %, Stoxx 600 +0,98 %), olivat teknologia- ja näihin läheisesti liittyvät sähköinfrastruktuuriosakkeet paineessa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Useat salkkumme alkuvuodesta hyvin voimakkaasti tuottaneet mm. energiatehokkuusratkaisuja tarjoavat yhtiöt korjaantuivat alaspäin. Parhaiten tuottivat kuukauden aikana monet sellaiset osakkeet, jotka olivat jääneet markkinanoususta tämän vuoden aikana.
Kuukauden aikana suurimmat painojen lisäykset salkussa tehtiin mm. Mueller Industries, Linde, Mastec ja Quanta Services yhtiöihin. Vähensimme painoja mm. Rheinmetall, Hyundai Rotem ja Hyundai Electric yhtiöissä.
Kansainvälinen poliittinen epävarmuus jatkui marraskuussa, kun jännitteet Lähi-idässä, Aasiassa ja Euroopassa hillitsivät riskinottoa ja rauhanneuvottelut Ukrainassa rauhoittivat hetkeksi puolustus- ja vihreän liikenteen yhtiöiden kurssikehitystä. Yhdysvaltain keskuspankin joulukuulle odotetut koronlaskut menettivät uskottavuuttaan vahvojen talouslukujen myötä. Ilmastoteemat saivat huomiota COP30-kokouksen aikana, joka toi edistystä metsäkadon torjuntaan ja rahoitusratkaisuihin, ja samalla vesihuollon yhtiöiden merkitys korostui kuivuusjaksojen yleistyessä ja infrastruktuurin ikääntyessä. Tekoälysektorilla keskustelu pysyi vilkkaana: suuret investointitarpeet ja teknologioiden tuleva työnjako herättävät kysymyksiä, mutta toisaalta tuottavuus- ja kasvupotentiaali on edelleen vahva, ja emme näe sektorilla merkkejä kuplasta ensi vuoden kysyntänäkymien ollessa edelleen erittäin vahvat. Kokonaisuutena marraskuun markkinasentimentti oli kaksijakoinen — geopoliittinen epävarmuus ja investointisyklin huolet jarruttivat tunnelmaa, mutta talouskasvun ja tekoälyn pitkän aikavälin näkymiin suhtauduttiin silti varovaisen myönteisesti kohti vuodenvaihdetta.
Kommentti rahaston hiili-intensiteetistä: Rahaston hiili-intensiteetti saattaa vaihdella voimakkaasti riippuen muutamasta yksittäisestä korkeapäästöisestä salkkuyhtiöstä, jotka tuottavat mm. sähköä, vetyä ja jätteiden kierrätystä - näiden tuotannolliset prosessit ovat edelleen energiasyöppöjä tai käyttävät fossiilista energia tuotantoketjussa. Ympäristölle ja ilmastolle merkittävät jätteiden kierrätys ja tulevaisuudessa teollisuudelle hiilineutraaliuden mahdollistavan vedyn tuotanto ovat edelleen useimmiten korkeapäästöisiä toimia. Katsomme, että sijoitusmielessä näissä on olennaista pitkäjänteisesti keskittyä enemmän hiilidioksidipäästöjen muutosvauhtiin kuin lähtötasoon. Esimerkiksi salkkuyhtiömme Linde ja Air Liquide tuottavat teollisia kaasuja ja vetyä ja näiden hiili-intensiteetit ylittävät 1100x. Molemmat yhtiöt ovat sitoutuneet 2050 hiilineutraaliuteen. Myös jätteiden käsittelyä tuottavat Veolia Environnement, Waste Connections ja Clean Harbours yhtiöt sekä aurinkovoimalaitteita valmistava First Solar yhtiö ovat salkkumme korkeapäästöisten joukossa, jälkimmäinen mm. aurinkokennojen valmistusprosessin vuoksi. Suurimmat päästöt kuun lopussa olivat Vistra yhtiöllä, jolla osa energiantuotannosta edelleen fossiilista, mutta yhtiö on sitoutunut nettonollapäästötavoitteeseen. Valtaosa koko salkkumme päästöistä tuli Vistra yhtiöstä. Lisäksi myös tekoälyteknologiaa tuottavien SK Hynix ja TSMC yhtiöiden päästöt ovat korkeita, vaikka nuo yhtiöt energiatehokkuusratkaisuillaan ovat merkittäviä ”vältettyjen päästöjen” tuottajia. Seuraamme korkeapäästöisten salkkuyhtiöiden toimintaa läheisesti ja olemme tarvittaessa yhtiöiden kanssa vuorovaikutuksessa.
Kristiina Vares-Wartiovaara, Jukka Ukkonen
Salkunhoitaja
