Rahaston tuotto kulujen jälkeen oli helmikuussa 7,78%, viiteindeksin tuotto -0,19%. Helmikuu oli useilla markkinoilla positiivinen kuukausi. Eurooppalaiset osakkeet (STOXX Europe 600) tuottivat +3,9 %, yhdysvaltaisten (S&P 500) jäädessä lievästi miinukselle (-0,8 %). Rahaston ylituotto syntyi etenkin teollisuus- ja teknologiapainotusten kautta, joissa ilmastoinfraan ja energiatehokkuuteen liittyvät yhtiöt kehittyivät suotuisasti. Sektoritasolla eniten lisäarvoa toivat teolliset ja teknologiayhtiöt, jotka yhdessä selittivät merkittävän osan ylituotosta. Markkinarotaatio kasvuyhtiöistä kohti arvo-osakkeita näkyi teknologiasektorin heikkoutena, mutta rahaston valikoidut sähkölaitevalmistus-, infrastruktuurirakennus- ja tekoälyteknologian energiatehokkuutta parantavat yhtiöt hyötyivät rakenteellisesta kysynnästä tekoäly? ja sähköverkkoinvestoinneissa. Geopoliittinen hermostuneisuus lisäsi heiluntaa, mutta vaikutukset jäivät rahaston kannalta rajallisiksi. Heikosti suhteessa viiteindeksiin tuottivat edelleen erityisesti ympäristöinsinööriyhtiöt, joihin levisi ”tekoälyriski” sentimentti, vaikkei yhtiöiden fundamenteissa näy mitään heikkouksia sen suhteen. Osaltamme katsomme luottavaisin mielin jatkossakin näiden yhtiöiden tulevaisuuteen. Tuloskausi meni salkun kannalta kaiketi myönteisesti, valtaosa yhtiöistä ylitti EPS odotukset ja täten yritysten fundamenteissa ei ole huomautettavaa.
Salkussa teimme jonkin verran muutoksia, jotka kohdistuivat erityisesti energia? ja infrastruktuuriteemoihin. Suurimmat lisäykset tehtiin Hitachi, Advanced Drainage Systems, Quanta Services, Vistra ja Clean Harbors ?yhtiöihin, jotka hyötyvät energiasiirtymän, jätteiden käsittelyn ja kiertotalouden kasvavista investoinneista. Kotiutimme voittoja mm. voimakkaasti nousseista Vertiv ja SK Hynix yhtiöstä ja lisäksi vähensimme lyhyen aikavälin heikon sentimentin vuoksi First Solar, ServiceNow ja Arcadis ?omistuksia. Muutosten ansiosta salkun paino nousi sähköverkkoinfran, vedenkäsittelyn ja jätekäsittely- sekä kierrätysteknologian ratkaisujen osalta.
Helmikuussa markkinoita puhuttivat spekulaatiot USA:n ja Israelin hyökkäyksestä Iraniin sekä tekoälyn tulevista vaikutuksista eri toimialoille ja talouteen kokonaisuutenakin. Markkinaympäristössä korostuivat korkojen ja inflaation liikkeet sekä kasvu? ja infrastruktuuriyhtiöihin kohdistunut kohonnut arvostuspaine. Yhdysvaltain ja Euroopan tariffiriskit heijastuivat etenkin vientivetoisiin yhtiöihin, mutta ilmastoinvestointien pitkäjänteinen kysyntä tuki teeman yhtiöitä laajemmin. Geopoliittinen epävarmuus ja korkeahkot arvostustasot muodostavat edelleen keskeiset riskit, ja konkreettisesti tätä kirjoitettaessa Iranin sodan aiheuttamat energiahintojen nousu sekä energian toimitusketjujen rikkoutuminen ovat huolestuttavia ja varsinkin kehittyviä markkinoita heiluttavia tekijöitä, mutta energiasiirtymän, sähköverkkojen modernisoinnin ja vesi?infrastruktuurin kaltaiset rakenteelliset trendit tarjoavat vahvan taustatuen rahaston sijoituskohteille jatkossakin.
Kommentti rahaston hiili-intensiteetistä: Rahaston hiili-intensiteetti saattaa vaihdella voimakkaasti riippuen muutamasta yksittäisestä korkeapäästöisestä salkkuyhtiöstä, jotka tuottavat mm. sähköä, vetyä, jätteiden kierrätystä ja energiatehokkaita teknologiaratkaisuja. Vaikka yhtiöillä olisi ilmastotavoitteet asetettu, ovat näiden tuotannolliset prosessit edelleen energiasyöppöjä tai käyttävät fossiilista energia tuotantoketjussa. Esimerkiksi ympäristölle ja ilmastolle merkittävät jätteiden kierrätys ja tulevaisuudessa teollisuudelle hiilineutraaliuden mahdollistavan vedyn tuotanto ovat edelleen useimmiten korkeapäästöisiä toimia. Katsomme, että sijoitusmielessä näissä on olennaista pitkäjänteisesti keskittyä enemmän hiilidioksidipäästöjen muutosvauhtiin kuin lähtötasoon. Esimerkiksi salkkuyhtiömme Linde ja Air Liquide tuottavat teollisia kaasuja ja vetyä ja näiden hiili-intensiteetit ylittävät 1100x. Molemmat yhtiöt ovat sitoutuneet 2050 hiilineutraaliuteen. Linde ja Air Liquide auttavat asiakkaitaan välttämään päästöjä moninkertaisesti omiin Scope 1–2 päästöihinsä verrattuna, sillä ne toimivat raskaasti päästävien toimialojen kaasutoimittajina ja parantavat prosessitehokkuutta mm. teräs-, kemian-, jalostus-, puolijohde- ja terveydenhuoltosektoreilla, missä pienetkin muutokset asiakkaiden prosesseissa voivat ylittää kaasutoimittajien oman hiilijalanjäljen moninkertaisesti. Myös jätteiden käsittelyä tuottavat Veolia Environnement, Waste Connections ja Clean Harbours yhtiöt sekä aurinkovoimalaitteita valmistava First Solar yhtiö ovat salkkumme korkeapäästöisten joukossa, jälkimmäinen mm. aurinkokennojen valmistusprosessin vuoksi. Suurimmat päästöt kuun lopussa olivat Vistra yhtiöllä, jolla osa energiantuotannosta edelleen fossiilista, mutta yhtiö on sitoutunut nettonollapäästötavoitteeseen. Lisäksi myös tekoälyteknologiaa tuottavien SK Hynix ja TSMC yhtiöiden päästöt ovat korkeita, vaikka nuo yhtiöt energiatehokkuusratkaisuillaan ovat myös merkittäviä ”vältettyjen päästöjen” tuottajia. Seuraamme korkeapäästöisten salkkuyhtiöiden toimintaa läheisesti ja olemme tarvittaessa yhtiöiden kanssa vuorovaikutuksessa.
Kristiina Vares-Wartiovaara, Jukka Ukkonen
Salkunhoitaja
