Rahaston tuotto kulujen jälkeen marraskuussa 4,54%, viiteindeksin tuotto 5,32%
Marraskuun alussa selvisi USA:n presidenttivaalien tulos ja Trumpin voitto aiheutti merkittävissä määrin epävarmuutta tulevan ilmasto- ja laajemmin ympäristötyön suhteen, mutta piristi yleisesti osakemarkkinoita, varsinkin USA:ssa. Kovan kurssiheilunnan jälkeen kuukauden aikana salkkumme päätyi lopulta alituottoon viiteindeksiin nähden. Uusiutuvan energian yhtiöiden ja sähkön tuottajien osakekurssit olivat pääosin huonossa hapessa jo lokakuusta lähtien, mutta jotkut niistä, kuten aurinkovoimayhtiömme First Solar, oli jo saavuttanut negatiivisen sentimentin pohjat, joten päätyi hienoiseen nousuun loppukuukaudesta. Hyvin menestyivät mm. pankki- ja teknologia-alan yhtiöiden lisäksi saastumisen ehkäisy- (mm. japanilaiset yhtiöt alkoivat toipua), jätteiden käsittely-, sähkölaitevalmistus- ja ilmastodata- ja analytiikkapalveluja tarjoavat yhtiöt. Alituottoa indeksiin nähden tuli useammasta toimialasta, johon emme sijoita tai olemme alipainossa: pankit ja vakuutus, kulutustuotteet, media, kiinteistöt ja teknologia. Ylituottoa onnistuimme tekemään suurimmilla salkkupainoillamme, eli teollisilla tuotteilla ja palveluilla, sekä uusiutuvan energian osakevalinnoilla.
Marraskuussa kasvatimme painoa eniten eteläkorealaisessa sähkövoimalaitteita tuottavassa Hyundai Electric & Energy, intialaisessa sähköautoja, maatalouslaitteita ja uusiutuvaa energiaa tuottavassa Mahindra & Mahindrassa sekä mm. ilmastointisäätimiä tuottavassa Parker Hannifinissa. Myimme salkusta pois mm. heikohkoja tuloksia julkistaneen Renesas Electronics yhtiön sekä kalliiksi muodostuneen NKT:n. Vähensimme lisäksi mm. Advanced Drainage Systemsin painoa.
Trumpin vaalivoiton ennustetaan vähentävän uusiutuvan energian ja sähköautojen tukia jossakin määrin, pahimmillaan puolittaen tukea saavien yhtiöiden kannattavuuden, vaikka näistä tuista onkin eniten hyötyneet republikaaniosavaltiot. Mahdolliset tuontitullit, joita Trumpilta myös odotetaan, kohdistunevat markkinaodotusten mukaan pääosin Kiinan ja lähinaapureiden tuontiin, ja voisivat suojata USA:ssa tuottavia yhtiöitä. Infrastruktuuri- ja vesialan yhtiöiden taas odotetaan olevan suhteellisen turvassa sääntelymuutoksilta. Lähestymme vuodenvaihdetta kaiketi ympäristössä, jossa paikoitellen korkeahkot arvostustasot meneillään olevan markkinarallin tuloksena herättävät keskustelua ensi vuoden tuottopotentiaalista eikä erilaista epävarmuuden lähteistäkään ole varsinaisesti pulaa. Keventyvä rahapolitiikka yhdistettynä hälventyneisiin taantumahuoliin on kuitenkin argumentti sijoitustuottojen puolesta. EKP:lta odotetaan ensi kesään mennessä n. viittä, kuutta neljännesprosenttiyksikön koronlaskua, ja vaikka Fedin ei tähän tahtiin uskota yltävän, sielläkin lienee suunta tulevina kuukausina alaspäin.
Kommentti rahaston hiili-intensiteetistä:
Rahaston hiili-intensiteetti saattaa vaihdella voimakkaasti riippuen muutamasta yksittäisestä korkeapäästöisestä salkkuyhtiöstä, jotka tuottavat mm. sähköä, vetyä ja jätteiden kierrätystä - näiden tuotannolliset prosessit ovat edelleen energiasyöppöjä tai käyttävät fossiilista energia tuotantoketjussa. Ympäristölle ja ilmastolle merkittävät jätteiden kierrätys ja tulevaisuudessa teollisuudelle hiilineutraaliuden mahdollistavan vedyn tuotanto ovat edelleen useimmiten korkeapäästöisiä toimia. Katsomme, että sijoitusmielessä näissä on olennaista pitkäjänteisesti keskittyä enemmän hiilidioksidipäästöjen muutosvauhtiin kuin lähtötasoon. Salkkuyhtiömme Linde ja Air Liquide tuottavat teollisia kaasuja ja vetyä ja näiden hiili-intensiteetit ylittävät 1100x. Molemmat yhtiöt ovat sitoutuneet 2050 hiilineutraaliuteen. Myös aurinkovoimalaitteita valmistava First Solar yhtiö on yksi salkkumme korkeapäästöisistä (hiili-intensiteetti 237x) aurinkokennojen valmistusprosessin vuoksi, mutta yhtiöllä on nettonollatavoitteet jo 2028 mennessä. Seuraamme korkeapäästöisten salkkuyhtiöiden toimintaa läheisesti ja olemme tarvittaessa yhtiöiden kanssa vuorovaikutuksessa.
Kristiina Vares-Wartiovaara
salkunhoitaja
