OP-Reaalikorko

OP:n kolmesta eri valtionlainoihin sijoittavasta korkorahastosta OP-Reaalikorko painottaa inflaatiosidonnaisia korkoinstrumentteja tarjoten järkevän tavan hallita korkosijoituskokonaisuuden inflaatioriskiä.

Rahasto on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa varansa pääosin ETA-alueen valtioiden, muiden julkisyhteisöjen ja luottolaitosten liikkeeseen laskemiin inflaatiosidonnaisiin korkoinstrumentteihin. Ne eroavat perinteisistä joukkovelkakirjoista siten, että lainojen pääomaa ja kuponkikorkoa hyvitetään toteutuneella inflaatiolla jolloin niiden reaaliarvo säilyy. Rahasto tarjoaa näin inflaation kiihtyessä perinteisiä pitkiä joukkovelkakirjalainoja paremman tuotto-odotuksen.

Rahaston arvon kehityksen kannalta olennaisin riski on sen pitkän korkoprofiilin vuoksi korkojen nousu. Korkojen noustessa rahaston arvo vastaavasti laskee. Toinen keskeisistä riskeistä liittyy inflaatioon. Kun OP-Reaalikoron kaltaisten inflaatiolinkattujen lainojen tuottopotentiaali kasvaa inflaation kiihtyessä, jää korkotuotto vastaavasti inflaatio-odotusten laskiessa perinteisiä pitkän koron joukkovelkakirjalainoja hitaammaksi. Muihin kuin euromääräisiin sijoituksiin liittyvän valuuttakurssiriskin rahasto pyrkii suojaamaan.

Valtionlainoihin sijoittavat korkorahastot soveltuvat sijoittajalle, joka haluaa laskea salkkunsa kokonaisriskiä korkosijoitusten avulla. Inflaatiolinkatut lainat tarjoavat hyvää tuottopotentiaalia erityisesti inflaation kiihtyessä. Rahastoa suositellaan ensisijaisesti sijoittajalle, joka aikoo lunastaa osuutensa rahastosta aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.

OP-Reaalikoron helmikuun tuotto oli -1,2 %

Valtionlainamarkkinoiden nimelliskorot nousivat rajusti helmikuussa. Inflaation nopea rauhoittuminen, mikä tuntui olevan korkomarkkinoiden hinnoittelun taustalla vielä tammikuussa, jouduttiin kyseenalaistamaan helmikuun edetessä. Rahapolitiikan kiristämisestä ja energiakriisistä huolimatta talouden veto on säilynyt alkuvuonna yllättävän vahvana, ja inflaation merkittävämpi rauhoittuminen on vielä toiveajattelua. Korkomarkkinat joutuivat hinnoittelemaan ennakoitua kireämpää rahapolitiikkaa tälle vuodelle, mikä nosti valtionlainojen korkotasoja. Nimelliskorkojen nousu ei täysin välittynyt reaalikorkoihin, sillä nousun taustalla oli suurelta osalta korkeampien inflaatio-odotusten hinnoittelua. Siitä huolimatta myös reaalikorot nousivat, mikä painoi OP-Reaalikoron kuukausituoton pakkaselle -1,2 %:iin.

Maaliskuuhun lähdettäessä rahaston korkoriskiasema on lähellä vertailuindeksiä.

Inflaation nopeaan rauhoittumiseen tuudittautuneet korkomarkkinat kokivat kolauksen heti helmikuun ensimmäisellä viikolla, kun Yhdysvaltain työllisyysraportti julkaistiin. Raportin perusteella jo aiemmin vahvasti kehittynyt työmarkkina otti lisää kierroksia tammikuussa, mistä osoituksena oli työttömyysasteen lasku syklin matalimmille tasoille. Myös muut Yhdysvaltain talouden kehityksestä tammikuussa kertoneet indikaattorit, joita helmikuun edetessä julkaistiin, maalasivat kuvaa palvelusektorin johdolla pirteästi kehittyvästä taloudesta. Vahva työmarkkina ja palvelusektori pitävät yllä inflaatiopaineita, joiden uskottiin jo hiipuvan. Myös euroalueella talouden vaipuminen taantumaan talvella näyttää epätodennäköiseltä, ja pohjainflaatio vaikuttaisi edelleen kiihtyvän. Inflaatio-ongelman pitkittyessä rahapolitiikan käännettä ennakoineet korkomarkkinat joutuivat jälleen pettymään, ja valtionlainojen korot nousivat merkittävästi.

Maaliskuuhun lähdetään korkomarkkinoilla tilanteessa, jossa hinnoittelu on paremmin tasapainossa vaihtoehtoisten skenaarioiden välillä. Vielä on liian aikaista sanoa, kuinka suuri taloudellinen uhri inflaation rauhoittamiseksi vaaditaan, ja kuinka kaukana rahapoliittisen syklin kääntyminen on.

Lauri Laaksonen
salkunhoitaja

OP-Reaalikorko on pitkän koron rahasto, joka sijoittaa pääosin varansa korkean luottoluokituksen omaavien ETA- ja OECDalueen valtioiden-, julkisyhteisöjen- ja luottolaitosten inflaatioon sidottuihin korkoinstrumentteihin. Rahaston sijoitukset kohdistuvat pääosin seuraaviin maihin: Australia, Ruotsi, Saksa, Kanada, Ranska, Iso Britannia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.

Rahaston sijoitukset toteutetaan pääasiassa suorien korkosijoitusten avulla, mutta rahasto voi käyttää myös johdannaisinstrumentteja suojautuakseen markkinoiden muutoksilta tai korvatakseen suoria sijoituksia. Tyypillisesti rahasto sijoittaa varansa noin 20–50 liikkeeseenlaskuun, mutta määrä voi vaihdella salkunhoitajan näkemyksestä riippuen. Rahasto pyrkii suojaamaan muihin kuin euromääräisiin sijoituksiin liittyvän valuuttakurssiriskin.

Rahaston korkoherkkyyttä mittaava modifioitu duraatio on tyypillisesti välillä 8–13, joka tarkoittaa rahaston negatiivista arvon muutosta prosentteina, jos korkotaso nousee yhden prosenttiyksikön. Korkotason laskiessa rahaston arvo nousee vastaavasti.  Liikkeeseenlaskijoiden pitkän aikavälin luottokelpoisuusluokituksen tulee olla vähintään AA- tai vastaava. Rahaston salkunhoito tekee rahastoa koskevat sijoituspäätökset kulloisenkin markkinanäkemyksen perusteella. Rahaston sijoituspäätöksissä korostuu erityisesti salkunhoidon markkinanäkemyksen analysointi suhteessa vallitsevaan korkotasoon ja inflaatio-odotuksiin.

Rahaston vertailuindeksi koostuu usean indeksin yhdistelmästä. Vertailuindeksin koostumus on saatavilla rahastoesitteestä. Rahasto pyrkii aktiivisella sijoittamisella saavuttamaan vertailuindeksiään paremman tuoton pitkällä aikavälillä. Rahasto ottaa pääsääntöisesti huomattavaa aktiiviriskiä ja voi poiketa merkittävästi vertailuindeksin koostumuksesta, painotuksista ja riskitasosta.

Rahasto edistää ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia käyttäen tämän varmistamiseksi ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa (ESG) koskevaa analyysimenetelmää ja sulkien pois tiettyjä sijoituskohteita. 

Poissulkeminen: Rahasto poissulkee sijoituksistaan valtiot, joilla on merkittäviä haitallisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Rahasto ei tee sijoituksia poissuljettuihin valtioihin, ja rahaston sijoituskohteen mahdollisesti siirtyessä poissulkujen piiriin, sijoituksesta pyritään luopumaan kohtuullisen ajan kuluessa.

ESG-tiedon hyödyntäminen sijoituskohteiden analyysissa: Rahaston sijoitusten keskimääräisiä kestävyysindikaattoreiden arvoja seurataan säännöllisesti. Indikaattoreiden arvot huomioidaan sijoituspäätöksenteossa, ja salkun keskimääräisiä arvoja sekä niiden kehitystä suhteessa rahaston vertailuindeksiin seurataan.

Rahaston sijoitusprosessiin kuuluu sijoituskohteiden luottokelpoisuuden analyysi. Luottokelpoisuuden analyysissa tarkastellaan muiden tekijöiden ohella ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia sekä hyvää hallintotapaa.

Omistaja-asiakkaana säästäminen ja sijoittaminen kannattaa erityisesti, koska saat siihen erinomaisia etuja.

Edut rahasto- ja vakuutussäästämiseen:

• Ostat ja myyt lähes kaikkia rahastoja ilman kuluja.*
• Rahastoista ja vakuutussäästöistä kerrytät 0,25 % OP-bonuksia vuodessa.** Lisäksi vuonna 2023 saat 30 % enemmän OP-bonuksia. 
• Aloitat vakuutussäästämisen maksutta. 
• Vaihdat sijoituskohteita, teet lisäsijoituksia ja vaihdat maksu- ja sijoitussuunnitelmaa OP Sijoitusvakuutukseen ja OP Säästösopimukseen maksutta digipalveluissa.  

Edut osake- ja ETF-sijoittamiseen:

• Avaat osakesäästötilin ja arvo-osuustilin maksutta.
• Saat alennusta osakekaupoista ja 1 prosentin palkkiokaton kotimaisiin osakekauppoihin arvo-osuustilillä. Edut ovat voimassa digipalveluissa.
• Saat osakesuositukset ja -analyysit maksutta käyttöösi.
• Saat alennusta säästäjän ja sijoittajan palvelupaketeista:
  Osakesäästötili: 
  Säästäjä 0 €/kk (norm. 2,99 €/kk)
  Sijoittaja 9,99 €/kk (norm. 14,99 €/kk)
  Arvo-osuustili: 
  Säästäjä 0 €/kk (norm. 2,99 €/kk)
  Sijoittaja 2,40 €/kk (norm. 5,39 €/kk)

Muut edut:

• Vain omistaja-asiakkaana voit sijoittaa Tuotto-osuuteen.

Varmista, että saat kaikki edut ja hyödyt käyttöösi: