OP Länsi-Suomen myöntämistä taloyhtiölainoista vain noin 6 prosenttia on korkosuojattu – korkojen nousu yllättänyt osan taloyhtiöistä

Asumiskustannusten sekä korkojen nousu vaikuttavat monen taloyhtiön talouteen. OP Ryhmän tilastojen mukaan valtakunnallisesti noin kahdeksan prosenttia, ja OP Länsi-Suomessa noin 6 prosenttia, taloyhtiöistä on ottanut lainalleen korkosuojan.

OP Länsi-Suomen henkilöasiakkaat ovat suojanneet asuntolainojaan koronnousulta selvästi taloyhtiöitä ahkerammin. Asuntolainojen korkosuojausaste on noin 37 prosenttia, kun taloyhtiölainojen suojausaste on 6 prosenttia. Taloyhtiölainoissa yleisimpänä viitekorkona käytetyn 12 kuukauden euribor-koron nopea nousu voi tarkoittaa jopa satojen eurojen korkomenojen kasvua taloyhtiön osakkaalle.

– Korkosuojan ottaminen taloyhtiölainaan ei ole vieläkään myöhäistä. Korkosuoja on eräänlainen vakuutustuote, joka takaa, että rahoituksen kulut eivät nouse tietyn tason yli ja auttaa yhtiötä ennakoimaan talouttaan. Korkotilanteen näkymä on sumuinen ja taloyhtiöt ovat olleet edelleen kiinnostuneita korkosuojauksista lainoilleen, OP Länsi-Suomen asiakkuusjohtaja Minna Uusitalo muistuttaa.

Jos lainan koronnousun riski on suojattu, on taloyhtiön helpompaa suunnitella pitkällä aikavälillä myös mahdollisia tulevia remontteja.

- Osakkaille kyse on usein ensisijaisesti asumiskustannuksista, mutta taloudellisessa ennakoinnissa on kyse myös taloyhtiön maksukyvyn turvaamisesta pidemmällä aikavälillä, joka on edellytys tulevien korjausten rahoittamiseksi, Uusitalo toteaa.

Korjausvelkaa ei kannata kasvattaa

Huomattava osa suomalaisista taloyhtiöistä on yli 40 vuotta vanhoja, joten monissa kevään yhtiökokouksissa on pohdittu myös laajasti korjaustarpeita ja niiden rahoittamista. Iso osa kiinteistön teknisistä ominaisuuksista tarvitsee päivitystä 20–40 vuoden välein, ja monelle taloyhtiölle jo seuraava kierros korjauksia lähestyy. 

- Korona-epidemia siirsi osaa remonteista ja lisäsi taloyhtiöiden korjausvelkaa. Tämä luo osaltaan painetta tehdä korjaustoimenpiteitä nyt eikä tulevaisuudessa. Myös energiatehokkuuden parannukset ovat kuluneen talven jälkeen hyvinkin ajankohtaisia, sanoo Uusitalo.

Taloyhtiön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma on tärkeä osa korjausvelan torjumista ja se kertoo usein myös siitä, että myös taloutta pyöritetään suunnitelmallisesti ja laadukkaasti.

Peruskorjauksia tai muita hankkeita suunniteltaessa on hyvä muistaa, että ympäristöystävällisiä hankkeita voidaan rahoittaa tietyin kriteerein vihreällä lainalla, joka on ehdoiltaan tavallista lainaa edullisempaa. Tällaisia hankkeita voivat olla esimerkiksi energiatehokkuutta parantavat remontointi- tai peruskorjaukset tai vaikkapa sähköautojen latauspisteet.

Lisätiedot:
OP Länsi-Suomi
asiakkuusjohtaja Minna Uusitalo, p. 050 367 2675, minna.m.uusitalo (a) op.fi