Rahaston tuotto oli tammikuussa +2.62% ja tuotto vuoden alusta +2.62%
Tammikuu oli erittäin positiivinen kuukausi sekä osake-, että korkomarkkinoilla. Korot ovat laskeneet ja yrityslainojen riskilisät kaventuneet ja kaikki osakemarkkinat nousseet, eurooppalaisten ja kehittyvien maiden osakkeiden ollessa parhaassa vedossa. Kiinan koronarajoituksista vapautuminen, odotettua hieman paremmat globaalit talousluvut sekä markkinan hinnoittelema ohjauskorkojen nousubuumin rauhoittuminen ovat piristäneet sijoittajien mieliä. Alkuvuoden tuotot ovat itse asiassa olleet prosentuaalisesti lähes yhtä hyvät hajautettujen korko- ja osakesijoitusten kesken, eli sijoittaja on saanut yhtä hyvät tuotot korkosijoituksistaan kuin osakesijoituksistaan alkuvuonna.
Varainhoidon allokaatiossa tehtiin pari muutosta tammikuussa. Toisessa eurooppalaisten osakkeiden määrää laskettiin ja yhdysvaltalaisten nostettiin ja toisessa kehittyvien maiden lainojen paino salkuissa nostettiin normaalille tasolle paremman luottokelpoisuuden yrityslainoja vähentämällä. Eurooppalaiset osakkeet ovat nousseet samoille tasoille, joilla ne olivat juuri ennen Ukrainan sotaa huolimatta siitä, että Euroopan talousnäkymät edelleen heikkenevät. Yhdysvalloissa vallinnut osakkeiden korkea arvostus on korjannut alemmas ja dollarinkin vihdoin heikentynyt tarjoten mahdollisuuden sikäläisen osakkeiden lisäämiseen paremmilla tasoilla. Kehittyvien maiden lähinnä US-dollareissa olevien lainojen korkotaso on noussut viime vuonna huomattavasti ja siten katsoimme tilaisuuden olevan hyvä pitkään vallinneen alipainotuksemme neutralointiin. Rahaston osakepaino jatkaa edelleen hieman normaalia matalampana Varainhoidon allokaatiomallin mukaisesti.
Sijoitusmarkkinat katsovat kuitenkin parhaansa mukaan eteenpäin. Tulevaisuuteen katsominen ei kuitenkaan ole helppoa ja kurssit markkinoilla heiluvat näitten katseitten harhaillessa positiivisten ja negatiivisten tekijöiden välillä. Viime vuoden iso juttu oli korkomarkkinan aiheuttama shokki. Voimakkaasti nousevat korot eivät ikinä ole positiivinen asia sijoitusmarkkinoille, eivätkä varsinkaan viime vuonna, koska taustalla oli jyrkästi noussut inflaatio, ei rahapolitiikan kiristämisen perinteinen syy, eli kasvun kiihtyminen. Korkojen nousun shokkivaikutus alkaa kuitenkin markkinoilla vetelemään viimeisiään, vaikka koronnostoja vielä tuleekin. Talouteen korkojen nousun vaikutus on kuitenkin vasta tulossa. Huomio siirtynee pikkuhiljaa koroista talouteen. Viime kädessä osakkeiden menestyksen määrittää yritysten tuloksentekokyky, jonka muodostumisessa talouskasvulla on tärkeä rooli. Työllisyys on edelleen erittäin hyvällä tasolla sekä Euroopassa, että etenkin Yhdysvalloissa. Tämä on tärkeää talouskasvun kannalta, mutta kääntöpuolena on rahapolitiikan jatkuminen tiukkana odotettua pitempään. Positiivinen tulema osakemarkkinoiden kannalta voitaisiin saada odotusten mukaisella kasvulla, ei siis kovinkaan vauhdikkaalla. Tämä jo nyt alenevan inflaation kera riittäisi rauhoittamaan keskuspankit lopettamaan koronnostot ja varmaankin johtaisi markkinan hinnoittelemaan koronlaskuja.
Harri Kojonen
salkunhoitaja